Toimintasuunnitelma

Päiväkoti Kaarnalaivan toimintasuunnitelma 2021-2022

Oulun kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Toimintakulttuuri

Kaarnalaivassa pyrimme kodinomaisuuteen – toimimme lasten ja aikuisten kanssa yhteisönä antaen tilaa erilaisille persoonille sekä kunnioittaen erilaisia kasvatuskulttuureja. Turvallinen, kiireetön ympäristö ja ilmapiiri antavat lapsille mahdollisuuden leikkiin ja liikkumiseen, syliin ja levähtämiseen.

Olemme pieni päiväkoti ja vaikka toimimme paljon pienryhmissä, niin jokainen talon aikuinen tuntee kaikki talon lapset ja lapset tuntevat aikuiset. Teemme yhteistyötä eri ryhmien välillä päivittäin.

Oulun kaupungin kulttuuriteema vuosille 2020-2022 on ”Tuntuuko missään – tunne taide ja taida tunteet arjessa”. Tämän toimintakauden teemanamme onkin tunnekasvatus. Kannustamme ja rohkaisemme lapsia ilmaisemaan itseään ja omia tunteitaan. Opetamme tunnistamaan, nimeämään ja käsittelemään tunteita: Kaarnalaivassa kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja. Vuorovaikutustilanteissa pyrimme positiivisen vahvistamisen kautta luomaan hyvää yhteishenkeä ja kannustavaa ilmapiiriä niin aikuisten kuin lasten kanssa.

Kaudella 2019-2020 päiväkodissa on tehty hyvinvointipäiväkotitoimintamallin mukainen kysely lapsille, huoltajille ja henkilöstölle. Uusimme kyselyn syksyllä 2022.

Laaja-alainen osaaminen

Toimintakauden aikana painopisteemme on tunnetaitojen vahvistaminen. Kiinnitämme arjen tilanteissa erityishuomiota vuorovaikutus- ja leikkitaitoihin, kiusaamisen ehkäisyyn, yhteistyötaitoihin ja yhteisleikkeihin sekä ryhmäytymiseen. Lisäksi tunnetaitoja harjoitellaan mm. ohjatussa toiminnassa, lapsia haastattelemalla, keskustelemalla sekä satujen, musiikin, kuvataiteen ja esitysten kautta Varhaiskasvatuksen kulttuuriteema vuosille 2020-2022 on ”tuntuuko missään – tunne taide ja taida tunteet arjessa”. Hyödynnämme oululaista kulttuuritarjontaa, käymme läpi juhlaperinteitä, teemme omia esityksiä ja taidenäyttelyitä, luomme omaa taidetta ja tutustumme kulttuurin laajaan kirjoon. Teemme myös yhteistyötä Kaukovainion lähikirjastomme kanssa.

Arjen taitoja ja itsestä huolehtimista tuetaan yhdessä harjoitellen ja vähitellen itsenäisesti toimien, retkillä harjoittelemme vastuullista toimimista luonnossa ja liikenteessä. Turvallisuuskasvatus edistää tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja ehkäisee kiusaamista; sadut, esitykset, keskustelut, kirjallisuus, luottamukselliset suhteet aikuisiin. Kehotunnekasvatuksen myötä harjoittelemme oman ja toisten kehojen arvostamista ja suojelemista sekä tuemme valmiuksia pyytää ja hakea apua aikuisilta eri tilanteissa.

Monilukutaitoa eli erilaisten viestien tulkintaa ja tuottamisen taitoja käsittelemme esim. tutkien, leikkien, piirtäen, kuvaten ja vuorovaikutustilanteissa. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnämme tutustumalla erilaisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin.

Toiminnassa otamme huomioon lasten mielenkiinnon kohteita ja heiltä tulleita ideavinkkejä. Päivittäisissä keskusteluissa satuhetkien jälkeen Kippareiden lapset saavat antaa palautetta toiminnasta ja esittää toivomuksia, joita ryhmän aikuiset kirjaavat ylös viikottain. Pienempien lapsien aloitteita ja leikkitoiveita havainnoidaan herkällä korvalla. Osallisuutta vahvistaa myös jokaisen lapsen omat syntymäpäivät: lapsi saa itse suunnitella syntymäpäiviensä ohjelman. Myös vasuihin on kirjattu lasten toiveita ja ajatuksia päiväkodin arjesta ja toiminnasta.

Oppimisen ilo

Henkilöstön sensitiivisyys ja aito läsnäolo, lasten kuunteleminen, puuhissa mukanaolo ja
leikkien havainnointi auttavat löytämään kunkin lapsen vahvuudet ja tunnistamaan lasten
erilaiset oppimistyylit.

Henkilöstön luoma positiivinen ja innostava ilmapiiri kannustaa kokeilemaan ja osallistu-
maan, mottomme onkin ”kun innostuu niin onnistuu ja kun onnistuu niin innostuu”. Itse kokeilemalla ja tekemällä ruokitaan oppimisen iloa ja vahvistetaan kokemusta siitä, että minä osaan ja voin tehdä itse. Emme pelkää epäonnistumisia ja joskus tekemisen
prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos.

Lasten kehuminen ja kannustaminen tuottavat lapsille onnistumisen kokemuksia. Oppiminen onnistuu parhaiten vuorovaikutuksessa toisten kanssa monipuolisesti eri menetelmiä käyttäen; leikkien, liikkuen, tutkien, ilmaisun eri keinoin. Kotiväelle lapsen oppiminen tulee näkyväksi hakutilanteissa kertoen, lasten portfolioihin kirjattuna ja lasten itsensä esitellessä taitojaan ja tuotoksiaan. Välillä lähetämme lasten huoltajille sähköpostiviestissä valokuvia retkistä sekä lasten tuotoksista.

Osallisuus

Jokaiselle (lapset, vanhemmat, henkilöstö) tarjotaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin (toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin) omien voimavarojen mukaan; yhteiset keskustelut, palautekyselyt, arviointikyselyt.

Lapsia kannustetaan ilmaisemaan mielipiteitään ja toiveitaan; toivomuspuuhun kirjaamme lasten toiveita tulevalle kaudelle ja laitamme ne ryhmätiloissa esille, jotta toiveet kulkevat arkipäivissä mukana ja niitä mahdollisuuksien mukaan toteutetaan. Lapset voivat suunnitella oman syntymäpäivänsä viettotapaa päiväkodissa.

Huoltajia varten on päiväkodin eteisessä Toivomuspuu, jonka lehtiin saa anonyymisti kirjoittaa toiveita ja palautetta päiväkodin toiminnasta. Vasukeskusteluissa huoltajat ja lapset pääsevät jakamaan ajatuksiaan ajan kanssa.

Leikki

Leikki on lapsen tapa olla ja elää; yhdessä lasten kanssa ideoimme leikkejä, rakennamme leikkiympäristöä, aikuiset ovat mukana osallistumassa leikkeihin ja tukemassa leikkien aloittamista ja niiden itsenäistä jatkamista. Yhdessä luodaan leikkirauhaa kaikille leikkimällä pienemmissä ryhmissä, leikkipaikkoja järjestelemällä ja mahdollistamalla lapsen sitä halutessa myös yksinleikin.

Henkilöstö osallistuu lasten leikin kehittämiseen ja havainnointiin, tukee lasten välistä vuorovaikutusta ja ehkäisee ristiriitatilanteiden syntymistä.

Kausittain järjestämme leikkiympäristöjä niin, että ne palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla kunkin kauden lapsiryhmää (määrää, ikää jne.).

Liikkuminen

Käytössä on liikunnan ” vuosikello” – suunnitelma, jonka avulla vuodenaikoja hyödyntäen tutustumme monipuolisesti eri liikuntalajeihin ja välineisiin.

Jokaisella lapsella on mahdollisuus monipuoliseen liikkumiseen ja liikkumisen iloon päivittäin niin sisällä kuin ulkonakin; liikuntavälineet ovat lasten saatavilla ja lasten spontaaneja toiveita huomioidaan. Pyrimme myös arkiliikuntaan esim. kävelyretket puistoihin ja tapahtumiin, liikunnalliset laulutuokiot, päivittäiset ulkoilut. Pyrimme viikottain liikkumaanluonnossa: Lintulammella ja lähimetsiköissä, puiston viereisellä kivikkoalueella ( Mököpeikon pesässä ) , lähipuistoissa. Hyödynnämme myös Oulun kaupungin liikuntapalveluita ja -alueita; Kuperkeikat Oulu-hallilla, jumpat koululla (koululaisten uimakouluviikolla) , yleisurheilut ja luistelu urheilukentällä, hiihdot ja luontoliikunta lähimaastossa, eskareiden uimakoulu. PPP – puoli päivää pihalla-periaatetta pyrimme toteuttamaan lisäämällä ulkoilun määrää. Osa ohjatusta toiminnasta voidaan siirtää ulkotiloihin sään salliessa.

Oululaisuus

Tutustumme lasten kanssa lähiympäristön luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Teemme tutustumisretkiä esim. puistoihin, museoihin, kirkkoon, teatteriin, kirjastoon ja kirjastoautoon, jäähallille ja Ouluhallille. Osallistumme myös Alaköökin (Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen ja kulttuurikasvatuksen kehittämisyksikkö) monipuoliseen toimintaan (esim. luontokohteissa vieraillen).

Kuuntelemme ja laulamme oululaista lastenmusiikkia ja lauluja saaden samalla kuulla oululaista murretta ja vanhoja sanoja.Leikimme oululaisia perinneleikkejä. Käymme konserteissa ja esityksissä lähialueen kouluilla. Arvostamme lasten omaa taidetta; töiden esillelaitto, lasten töiden taidenäyttelyitä.

Lasten toiveita

Lasten toiveita ja aloitteita kuunnellaan sensitiivisesti ja mahdollisuuksien mukaan niitä toteutetaan; toiveita myös kirjataan ryhmäpuuhun, jotka esillä ryhmätiloissa – näin toiveet arjessa mukana. Isojen ryhmässä satuhetken jälkeen päivittäin mahdollisuus esittää toiveita ja palautetta toiminnasta.

Yhteistyössä vanhempien kanssa saamme kokonaiskuvan siitä, mistä lapsi pitää, missä he ovat taitavia ja mitä he haluaisivat vielä oppia – lapsen vasuun vanhemmat voivat kirjata lapsen vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita ja nämä kirjaamme ryhmävasuun toiminnan suunnittelua varten.

Huoltajien odotuksia varhaiskasvatukselle

Tutustumispäivät ja pehmeä lasku päiväkotiin tukevat lapsen ja perheen sopeutumista uu-
teen tilanteeseen. Aloituskeskustelut hoitosuhteen alussa, päivittäiset keskustelut kuulumisista aamuisin ja iltapäivisin vahvistavat koko perheen hyvinvointia.

Vanhemmat voivat kertoa toiveistaan ja odotuksistaan tai kirjata niitä aloituskaavakkeeseen.
Myös lapsen vasuun vanhemmat voivat kirjata odotuksiaan ja niitä käsitellään yhteisessä
vasukeskustelussa.

Vanhemmat voivat kirjata toiveitaan eteisessä olevaan toivomuspuuhun anonyymisti. Vanhemmat ovat nähneet tärkeimmiksi arvoiksi mm.lasten yksilöllisen kohtaamisen, luottamukselliset keskusteluyhteydet, leikin arvostamisen sekä monipuolisen toiminnan.

Arviointi

Varhaiskasvatusympäristöä arvioimme yhteisesti työyhteisössä keskustellen, kahdesti vuodessa asiat kirjataan varhaiskasvatusympäristön arviointilomakkeelle. Henkilökunnan yhteinen iltapalaveri 2 – 4 kertaa vuodessa.

Ryhmän toimintaa ja asetettuja tavoitteita arvioidaan ryhmävasuissa, lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa käydään vanhempien kanssa keskustellen läpi kahdesti vuodessa asiat kirjaten. Lapsia haastatellaan useamman kerran vuodessa.

Oukan sivistys- ja kulttuuripalvelut järjestää asiakaskyselyn vanhemmille joka toinen vuosi ja päiväkoti omansa joka toinen vuosi. Kokemuksellinen hyvinvointikysely lapsille, vanhemmille ja henkilöstölle joka toinen tai joka kolmas vuosi ( seuraava suunniteltu tehtäväksi syksy 2022 )